Etusivu

i. Robenow on raamikas tummanruunikko hannover-herra. Oriin upean estesuvun vuoksi siitä povattiin seuraavaa Olympia-voittajaa, mutta sen loukkaantuminen kilpailuissa 5-vuotiaana lopetti sen kilpailu-uran tyystin, ennen kuin se ehti alkaakaan. Siitä lähtien ori on toiminut lähinnä siitoskäytössä, sekä startannut muutamat kouluratsastuskilpailut. Estehyppelyä sen jalat eivät loukkaantumisen takia vieläkään kestä, vaikka ori itse on jo 18-vuotias. Silti tämä 165cm korkea herrasmies hevonen on ollut sukunsa ja upean luonteensa takia varsin suosittu siitoshevonen kotimaassaan Saksassa - ja on sitä edelleenkin.

ii. Noctorius on 170cm korkea, eläkepäiviään viettelevä hannover-herra. Tämä 23-vuotias, musta ori asustaa kotimaassaan Saksassa, synnyintallillaan. Tehtyään maineikkaan kilpailu-uran kansainvälisillä esteradoilla, 150cm:n luokissa, ja saatuaan siitoksessa melkein 50 jälkeläistä, sen silloinen omistaja myi sen oriin kasvattajalle viettämään eläkepäiviään. Niinpä ikääntynyt, mutta hyväkuntoinen Noctorius saa vaellella suurella, vehreällä laitumella pari nuorta siitostammaa seuranaan. Ori on sen ansainnut ja vaikuttaakin varsin tyytyväiseltä elämäänsä. Oriin kasvattaja kertoi sen olleen nuorempana varsin säpäkkä luonteinen, mutta vanhemmiten se on rauhoittunut ja nyt se muistuttaa luonteeltaan kuulemma enemmän lehmää, kuin siitosoria.

iii. Phoenix Bo oli pieni, mutta pippurinen, mustankimo-ori. Säkäkorkeutta oriille oli siunaantunut 168cm, mutta sillä oli korkea säkä ja matala selkä. Se oli myös harvinaisen hintelä (kasvattaja sanoi "sporttinen") ruumiinrakenteeltaan, joka sai sen näyttämään vieläkin pienemmältä. Hintelän olemuksensa ori tosin tasapainotti taidokkaasti suorastaan vihaisella luonteellaan. Se oli äkäinen sekä ihmisiä, että muita hevosia kohtaan. Tosin se esteradoilla räjäyttävän upea ja liiteli helposti 160cm:n radan päästä päähän edes hipaisematta yhtäkään puomia. Ponnuvoimaa ja hyppytaitoa tältä oriilta todellakin löytyi, valitettavasti se ei periyttänyt sitä jälkeläisilleen, joita se sai parisenkymmentä, läheskään yhtä hyvänä, kuin mitä se itse oli. Ori menehtyi 26-vuotiaana kotitallissaan keskellä yötä, kun sen sydän petti.

iie. Franziska oli kuvankaunis, 167cm korkea, ruunikko hannovertamma. Se sai elämänsä aikana 11 varsaa ja se kantakirjattiin kotimaassaan I-palkinnolle. Se oli ratsastettavuudeltaan loistava ja luonteeltaan todella herttainen, sekä äärimmäisen hyvä emä. Tammalla olisi ollut myös kapasiteettia kilparadoille, sekä esteisiin, että kouluun, mutta sen omistaja tahtoi sen vain siitoskäyttöön. Muutamat seuratason estekisat tamma nuorien luokassa starttasi, mutta siihen sen kilpaura sitten jäikin. Onneksi sen varsat perivät sen hyviä piirteitä reilulla kädellä ja se jätti huikeana siitostamman omat jälkensä kotimaansa hevoskasvatukseen. Tamma menehtyi 21-vuotiaana synnytyksessä aiheutuneisiin komplikaatioihin, samoin, kuin tamman silloinen varsakin.

ie. Garnea on tumma ja tulinen, eli ruunikko, tosin melko tumma sellainen ja 166cm korkea tamma. Tämä rouvashevonen on päässyt tosiaankin kokeilemaan kilpailujen saloja, sillä se on kilpaillut 150cm:n tasolla melkein kaikissa Euroopan maissa elämänsä aikana. Se on myös sijoittunut upeasti, sillä sen sijoittumisprosentti on melkein 50%. Se jäi 12-vuotiaana pois kilparadoilta ja siirtyi siitoskäyttöön. Nyt tamma on pari kuukautta takaperin saanut (kasvattajan mukaan viimeisen) varsan. Tämän varsan jälkeen 18-vuotias tamma saa kuulemma jäädä eläkkeelle ja nauttia vehreiden laitumien antimista niin kauan, kuin vain sydän jaksaa lyödä.

iei. D. Blue on 26-vuotias, tummanruunikko hannoverori. Ori asustelee tällä hetkellä täyspäiväeläkkeellä Tanskassa, mutta se on syntynyt Saksassa. Oriin innostuessa se saa, nykyisen omistajan mukaan, vielä astua tallin omia, nuoria tammoja, joiden kanssa se laiduntaa täyspäiväisesti. D. Blue on 169cm korkea ja vieläkin yhtä upean näköinen, kuin nuorempana, kilpauransa huipulla ollessaan. Ori on startannut 150cm ja 160cm:n luokissa sekä kansallisella, että kansainvälisellä tasolla. Se on sijoittunut useasti, varsinkin tyyliluokissa, ja yleisö rakasti huomionhakuista oria yli kaiken. Jos se ei sijoittunut joissain kilpailuissa, niin ainakin se sai äänekkäimmät aplodit. D. Blue lopetti kilpailu-uransa hienoon luokkavoittoon 160cm:n luokassa Saksan Hampurissa. Se saateltiin areenalta pois ruususateessa, jolloin sen omistaja ja ratsastaja päättivät sen olevan valmis siitoskäyttöön.

iee. Velveta oli koko ikänsä siitoskäytössä toiminut, upeasukuinen hannovertamma. Ruunikolla tammalla oli korkeutta 168cm ja luonteeltaan se oli tasaisen rauhallinen, ikään kuin kaikkien kaveri. Valitettavasti tamma jouduttiin lopettamaan 19-vuotiaana sen murrettua jalkansa riehuttuaan laitumella muiden lauman hevosten kanssa. Siihen mennessä Velveta oli tosin saanut jo kymmenkunta varsaa, joista jokainen oli päätynyt joko siitoskäyttöön, tai aktiiviseen kilpailukäyttöön esteradoille. Velvetakin suku ja sisarukset ovat upeita estehevosia, ja varsinkin tamman veli on pärjännyt kansainvälisillä 160cm:n radoilla upeasti.

e. Annie II on hieno, toisella palkinnolla kotimaassaan kantakirjattu, ruunikko hannovertamma. Luonteeltaan Annie II on hirmuisen herkkä ja vähän säikky, mutta sen kanssa pystyy kuitenkin elämään. Annie II:lla on kuitenkin parhaimmat emänvaistot, mitä vain voi siitostammalta toivoa ja sen takia sen jälkeläismäärä onkin noussut päätä huimaaviin lukemiin. Suvussaan tammalla on upeita estevarsoja ja sen täysveli onkin pärjännyt kansallisella tasolla, nuorten luokissa äärimmäisen hyvin 120cm:n ja 130cm:n luokissa. Tamman täysveli on nyt 6-vuotias ja siitä odotetaan vielä yhtä huimaa menestyjää, kuin vanhempansa ovat. Annie II ei valitettavasti ikinä päässyt kilparadoille asti, vaan se jätettiin upean sukunsa vuoksi saman tien siitokseen ja se saikin ensimmäisen varsansa jo 2,5-vuotiaana. Siitä asti se on astutettu joka kiimaan, joten 17-vuotiaalle tammalle on kertynyt jo melkoinen määrä jälkeläisiä. Toistaiseksi sen omistajat eivät ole jättämässä sitä vielä eläkkeelle, kun tamma on niin loistava emä ja sen synnytykset ovat olleet helppoja. (Eikä tamma näytä kärsineen ylettömästä varsottamisesta.) Ehkä muutaman vuoden päästä Annie II:kin on ansainnut jo eläkepäivänsä tallin muiden ikääntyneiden siitostammojen seurassa.

ei. Gebhard oli aikoinaan äärimmäisen hieno ja tunnettu esteratsu läpi Euroopan. Se kilpaili menestyksekkäästi 160cm:n luokissa kansainvälisissä kilpailuissa, kunnes rautias ori siirrettiin täysipäiväiseen siitoskäyttöön. Siitoksessa 169cm korkea ori on saanut jo yli 50 jälkeläistä eri puolilla Eurooppaa ja se on periyttänyt upeita hyppyominaisuuksiaan ja helppoa luonnettaan myös jälkeläisilleen. Tällä hetkellä ori asuu liisingissä, Saksassa, mutta kun se täyttää 20 vuotta, se siirtyy takaisin kasvattajalleen Hampuriin viettämään rattoisia eläkepäiviä kasvattajan omien tammojen seurassa. Oriin jälkeläisistä ovat monet yltäneet kilpailu-urallaan vähintään yhtä korkealle, kuin isänsä, ja suuri osa sen tammajälkeläisestä on upean sukunsa vuoksi siirtynyt suoraan siitokseen, näkemättäkään kilpailuratoja. Gebhard on yhä varsin suosittu siitosori, varsinkin Saksassa.

eii. Jack Vine oli hieno, musta hannoverori, jolle oli säkäkorkeutta siunaantunut 169cm. Ori oli äärimmäisen herttainen luonne ja se oli todella mukava ja tasainen ratsastaa. Se pärjäsi hienosti kilpailuissa aina 10-vuotiaaksi asti. 10-vuotiaana se loukkasi jalkansa kilpailumatkalla vakavasti, eikä koskaan täysin toipunut onnettomuudestaan. Sen kilpailu-ura loppui lyhyeen, mutta sen upean suvun ja erinomaisen rakenteen ansiosta se oli suorittu siitoshevonen monta vuotta. Se oli myös 10-vuotiaaksi mennessä ehtinyt kerätä sijoituksia 120-140cm:n radoilta, joten sen hyppykyky oli jo todistettu ennen loukkaantumista. Siitoksessa ori sai monta hienoa jälkeläistä, joille se periytti upeita hyppääjän ominaisuuksia, mutta valitettavan vähän ihanaa luonnettaan. Ori jouduttiin lopettamaan 18-vuotiaana vanhan jalkavamman alkaessa vaivata sitä.

eie. Oubleyon War oli jonkun verran este- ja kouluratoja kansallisella tasolla kiertänyt, musta hannovertamma. Se oli melko raskasrakenteinen, mutta matala, vain 158cm korkea, mutta sitäkin ärhäkämpi hyppääjä. Pieni, tumma tamma kääntyi kuin lantin päällä ja niin vikkelästi, ettei meinannut silmä pysyä mukana. Sen lisäksi sen ponnistusvoima oli uskomaton, vaikka sen omistaja ei tahtonutkaan kisata sillä korkeampia, kuin 120-130cm:n luokkia. Sen sijoitusprosentti oli uskomaton 65%, koska se usein voitti isommat hevoset nopeudessa voidessaan lyhyen runkonsa kanssa kääntyä paljon tiukemmin. Tamma sai siitoksessa kilpailu-uransa jälkeen vielä neljä varsaa, kunnes se sai vakavan kohtutulehduksen ja kuoli kohdunpoiston aiheuttamiin jälkikomplikaatioihin.

ee. Ratinalion on Briteissä syntynyt, hannoverien kantakirjaan rekisteröity mustanruunikko, 165cm korkea tamma. Se kilpaili menestyksekkäästi kotimaassaan 130cm:n radoilla ja lopetti ollessaan huipulla. Tamma siirtyi siitoskäyttöön 12-vuotiaana ja saikin upeita jälkeläisiä, joita on myyty ympäri Eurooppaa. Saksalaisetkin kasvattajat tykästyivät menestyksekkään ja hyvärakenteisen tamman jälkeläisiin ja useat niistä ovat päässeet jatkamaan sukuaan uusilla omistajillaan. Nykyään 20-vuotias tamma viettää leppoisien maastolenkkien siivittämiä eläkepäiviään omistajallaan Britanniassa.

eei. Rüdiger oli hieno ja raamikas, täydellisen sysimusta ori, jolle oli siunaantunut korkeutta 177cm. Ori kilpaili kansainvälisellä tasolla 170cm:n luokissa, sijoittuen melko hyvin. Varsoilleen ori periytti hyvää luonnetta ja hyvää hyppytyyliä, mutta Brittiläisestä Rüdigersta ei oikein koskaan tullut järin suosittua siitoshevosta kotimaansa ulkopuolella. Kotimaassaan se sai monia, hienoja varsoja, joista osa pärjäsi hyvin esteradoilla, muttei aivan yhtä korkeilla radoilla, kuin isänsä. Rüdiger menehtyi 19-vuotiaana ähkyn aiheuttamaan suolenkiertymään kotitallissaan Britanniassa.

eee. Antje oli suvullisesti hieman tuntemattomampi tamma, jonka omistaja osti sen täysin siitoskäyttöön. Se hyppäsi kotona hyvin, mutta kilparatoja ei se ikinä nähnyt. Mustanruunikko, 170cm korkea, brittisyntyinen hannovertamma sai elämänsä aikana useita jälkeläisiä, joista moni päätyi kilpailemaan esteradoille. Osa sen tammavarsoista oli myös haluttua jalostusmateriaali, tosin usein lähinnä orimateriaalin takia. Musta tamma kuitenkin jätti jälkeläisilleen mukavaa luonnetta ja hyvää ratsastettavuutta, mutta sensaatioksi tamma ei koskaan noussut. Antje menehtyi sydämen äkilliseen vajaatoimintaan kotikarsinassaan Britanniassa olleessaan vain 17-vuotias.

© Chao, kiitos!